Eilen aamulla pilvi laskeutui maahan. Taivaalla nähtiin outo valoilmiö. – On vuoden pimein päivä, sanoi uutistenlukija, vaikka aurinko paistoi pitkästä aikaa kuin hullu. Meri vetäytyi jäähän Pohjanlahdella. Lapsilta loppui koulu. Alkoi tulla joulu. ”On ehditty jo melkein joulukuuhun, kun sää vihdoin muuttuu ja ensimmäiset talvimyrskyt tuovat mukanaan lumiräntää ja sadekuuroja. Ihmiset huoahtavat helpotuksesta, viime viikkojen sää oli levottomuutta herättävä. Lehmien oli tukala olla läävässä ja ne ammuivat kuin keväällä”, kertoo Anne de Vries romaanissaan Hilde vuonna 1944.
Kun ihminen tulee vanhaksi, kaikki haalistuu ja pölyyntyy: esineet, muistot ja mielikuvat. Koulun joulujuhliin käherrettiin tukka piippasaksilla, jotka kuumennettiin heittiön hellan päällä. Pipareiden tuoksu sekoittui kärventyneiden hiusten hajuun. Kohta ei tule koskaan.
