16. joulukuuta 2011

Ihminen, joka narisee puhuessaan, kuvittelee olevansa tärkeä. Hän ei ole kylmä eikä palava, vaan penseä. Elämättömyys narisee hänessä. Ylimielisyys on synneistä suurin. Se menee yli mielen. Ihminen on yksin; yksin hän syntyy, yksin kuolee. Tämä on tiedoista tärkein. Mutta yksikään ihminen ei ole saari. Me kaikki tarvitsemme toisiamme ja siksi kellot soivat meille kaikille. Memento mori.