Joulukalenteri 2011

Kuvat ja mietelmät: Kaija Olin-Arvola

26. joulukuuta 2011

Puissa vohelsi ja ulvoi tohtori-zivago-tuuli. Ovi paukkui. Sade rummutti ruutuun. Kynttilä paloi. Kello kiersi ympyrää. Hevonen ravasi jäällä, joka oli sininen kuin miekka. ”Älä tapa” on käsky eikä toivomus. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Sodat eivät sotimalla lopu. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Sodat lietsovat sotaa. Jos elämässä on hitunenkin toivoa, sillä pääsee jo pitkälle. Rauhaa!

 

25. joulukuuta 2011

Tänä aamuna minun Luojani siunasi minut. Tunnen olevani Gesegnete: Sain siskoltani joululahjaksi suolakidelampun, jonka laitoin ikkunalaudalle. Metsän reunasta nousi aurinko ja sen säteet solahtivat konditionaalissa suolakidelampun ja kynttilänliekin kautta suoraan sydämeeni. Hyvää Joulua!

 

 

24. joulukuuta 2011

Onnellista Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta!

En etsi valtaa, loistoa,
en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa
ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo
ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan,
vaan rauhaa päälle maan.

Jean Sibelius / Z. Topelius

 

 

23. joulukuuta 2011

Eilen aamulla pilvi laskeutui maahan. Taivaalla nähtiin outo valoilmiö. – On vuoden pimein päivä, sanoi uutistenlukija, vaikka aurinko paistoi pitkästä aikaa kuin hullu. Meri vetäytyi jäähän Pohjanlahdella. Lapsilta loppui koulu. Alkoi tulla joulu. ”On ehditty jo melkein joulukuuhun, kun sää vihdoin muuttuu ja ensimmäiset talvimyrskyt tuovat mukanaan lumiräntää ja sadekuuroja. Ihmiset huoahtavat helpotuksesta, viime viikkojen sää oli levottomuutta herättävä. Lehmien oli tukala olla läävässä ja ne ammuivat kuin keväällä”, kertoo Anne de Vries romaanissaan Hilde vuonna 1944.

22. joulukuuta 2011

Talvipäivänseisaus. Siitä se lähtee: Valo. Taivaanrannassa hehkuu kultainen rantu. Lunta ei ole juuri nimeksikään, mutta siitä huolimatta rosolli tulee: perunasta, porkkanasta, punajuuresta, sipulista, omenasta ja suolakurkusta. Rosollia koristaa vaaleanpunainen kermavaahtohuntu ja sitä syödään lasimestarinsillin kanssa. On Raafaelin päivä ja minä ajattelen hänen enkeleitään.

 

21. joulukuuta 2011

Hämärässä epävarmuudessaan taivas ei kykene päättämään sataisiko vettä vai lunta. Räntä ankeuttaa metsän ja pellon. Kurainen joki kiemurtelee läpi maiseman. Jos elämä on ihmiselle pyhä, hän ei voi hyväksyä sotaa. Ketään ei tapeta vain vähän. Jokaisen on löydettävä itse oma armonsa yksinäisyydestä valuvasta ikuisuudesta, joka on muodoton ja ominaisuuksia vailla.